maanantai 24. helmikuuta 2014

Kökköiset kasvispihvit

Mulla on kasvispihvien kanssa vähän reseptistä riippumatta se ongelma, etteivät ne tahdo pysyä kasassa. Osassa ohjeista käytetään kananmunaa, osassa ei, sitovana aineena on yleensä korppujauhoa tai kaurahiutaleita. Massan seisottaminen jääkaapissa auttaa joskus, mutta pihvejä pitäisi luultavasti paistaa enemmän jotta saisin käsiini oikean tuntuman massan koostumuksesta. Olen myös aika varma siitä, että raaka-aineet itsessään vaikuttavat siihen, miten pihvimassa pysyy kasassa. Osansa on varmaan myös mun leipomistavoilla: en yleensä mittaa raaka-aineita, joten suhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin miten reseptin kirjoittaja on sen ajatellut.

Toisaalta ei pitäisi valittaa. Tässä alla näkyvät kesäkurpitsa-fetapihvit ja punajuuripihvit on nimittäin molemmat ihan taivaallisia. Kai sitä voi ihmisellä pahempia ongelmia olla kuin se että tällainen herkku leviää pannulle. Pitäisikö kokeilla muotteja? Tai pikkulettupannua? Tai kääntää varovasti? Vai tehdä ihan suosiolla mureketta tai muhennosta?

Kesäkurpitsa-fetapihvit
(ohje alun perin Pirkalta, vähän modattu)

(hitsi, mä luulin että mulla oli näistä kuva mutta olin näköjään väärässä. Sori!)

1-2 kesäkurpitsaa
2-3 porkkanaa
1 punasipuli
1 pkt fetaa (ei mitään salaattijuustokuutioita, hyi, vaan esim. Patrosta tai ihan oikeaa fetaa)
½ dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
4 kananmunaa
suolaa, pippuria, yrttejä (alkup. ohje suosittelee oreganoa ja minttua, mikä jottei)

Raasta kesäkurpitsa, valuta siivilässä ylimääräinen neste pois. Raasta myös porkkana. Kuutioi punasipuli ja feta. Sekoita kaikki aineet. Jos seos tuntuu vetiseltä, lisää vehnäjauhoja. Nosta kauhalla tai lusikalla massaa pihveiksi pannulle, jossa öljyä, paista kypsäksi.

Tämä pysyy munien takia ihan kohtuullisesti kasassa, eikä massaa tarvitse sen kummemmin muotoilla.

Alkuperäinen ohje neuvoo jostain kumman syystä tarjoilemaan pihvit ohuen ohuen pippurikinkun kanssa. Mikä ihmeen järki siinä on? Nämä ovat lisäksi niin maukkaita, ettei todellakaan tarvitse mitään lihaa seuraksi. Ehkä tämä on sellainen kevyt lasku kohti vähälihaisempaa elämää, mene ja tiedä. Mutta suosittelen näitä lättyjä kaikille, joiden mielestä kasvisruoka ei täytä tai on pahaa.
 

Punajuuripihvit
(tämä ohje on suoraan Chocochililtä, mutta hänen pihvinsä ovat paljon sievempiä)


300 g punajuuria
1 sipuli
3 dl suppilovahveroita
1 tl balsamiviinietikkaa
3 dl valmiita kikherneitä (joko liotettuja+keitettyjä tai tölkistä)
2 rkl rypsiöljyä
0,5 dl kaurahiutaleita
0,5 dl korppujauhoja
suolaa ja mustapippuria
yrttejä (itse laitoin Krusmyntan yrttisekoitusta ja kirveliä)

Kuori ja raasta punajuuret. Silppua sienet ja sipuli, paista pannulla ja mausta balsamiviinietikalla. Muussaa kikherneet rypsiöljyn kanssa. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna levätä jääkaapissa puoli tuntia. Muotoile pihvit käsin ja paista pannulla öljyssä.

Loppu pihvimassasta meni enemmän tai vähemmän hajalle.
 Nämä hajosivat käsissäni ihan muruiksi, muutaman pihvin sain pidettyä ehjänä kuvaa varten. Mietin kananmunien lisäämistä, mutta halusin pitää itse pihviohjeen vegaanisena, koska sellaiseksi se oli tarkoitettukin.  En tiedä, miten en ole aiemmin tajunnut maustaa suppiksia balsamicolla, koska yhdistelmähän on tosi mainio. Saisikohan tästä jonkun säilykkeen...

Chocochilissä punajuuripihvejä suositellaan hampurilaispihveiksi ruisleivän väliin, ja voin kyllä yhtyä suositukseen. Joku ihana kermaviilikastike tähän kyllä sopisi. Itse söin lisukkeena salaattia, pannulla käynyttä vuohenjuustoa sekä porkkana-kesäkurpitsahilloa. Oma vegaanisuuteni meni siinä, oho.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti